Vennon Lennon

virallinen nimi : Vennon Lennon
lempinimi : Lenno
rotu : Suomenhevonen
rek.nro: SHRo-607
sukupuoli : ori

väri : mustanruunikko
merkit : -
säkäkorkeus : 149cm
syntynyt : 18.8.2003 [kesäkuussa 7v.]
koulutustaso : He:B, Re:90cm

kasvattaja:
Meri S.
omistaja : Marjo
asuintalli:
Ratsutila Purppura

S U K U
 
ii. Hilpuri
iie. Kuujärven Hipihii
 
 
ei. Mesimarjan Mestari

Luonne, historia ja tulevaisuus
 
VENNON Lennonia voisi kuvata monilla ärrä-sanoilla: ronski, rehti, räväkkä, raisu, rakas, rontti, rempseä, rohkea... Jospa näistä joitakin luonteenpiirteitä erittelisin:
 
RONSKI, rohkea ja rempseä liittyvät tavallaan toisiinsa. Lennolla tuntuu olevan sellainen asenne ihmisiin, eläimiin ja yleensäkin koko elämään, että nyt mennään eikä meinata. Kaikki turhat hienostelut ja krumeluurit ovat sen mielestä erittäin epämiellyttäviä. Se esimerkiksi on hyvin esimerkillinen kuljetettava, mutta inhoaa kuljetusta edeltäviä toimituksia [suojien laittoa yms.] ja vaikka se mielellään käykin piehtaroimassa tarhan savisimmassa kohdassa, ei Lenno kuitenkaan voi sietää siitä seuraavaa puhdistusoperaatiota. Tyttöjen hömpötyksiä, tuntuu se ajattelevan aina, kun sen harjaa letitään. Toisaalta hyvin konstailematon ja sitä myöten rohkea luonne on hyväksi kouluttaessa. Ei turhia epäröintejä ja hermostumisia asioista, joista herkempi luonne saattaisi ottaa kunnon pultit.
 
KUN Lennon pinna sitten kuitenkin palaa jostain syystä, niin silloin sen räväkkyys tulee esiin. Herran mielestä ei ole mitään syytä peitellä sitä, että nyt kyrsii ja pahasti. Rehellisyys on valttia :D.Siinä vaiheessa on helpointa antaa pojan kiukutella hetken aikaa aivan itsekseen, ennen kuin taas palataan asiaan, mitä ikinä sitten oltiinkaan tekemässä, sillä Lenno kuitenkin leppyy hyvin nopeasti.
 
NÄITÄ asioita, jotka saavat Lennon äkämystymään, on esim. liian vähäinen liikunta [siksi poikaa pyritäänkin pitämään mahdollisimman paljon tarhassa], liian lempeäotteiset/arat ihmiset [Lenno kaipaa suoraa toimintaa, ei mitään hipihipsuttelua] ja korvien kosketteleminen. Varsinkin viimeeksi mainitusta on koetettu päästä eroon mitä moninaisimmin keinoin, mutta ainakin tähän asti tuloksetta.
 
RATSUHAN siitä Lennosta tuli kuten uumoillemmikin :). Ja oikein näppärä tapaus tulikin! Aivan kuten hoitaessakin, ratsastaessakin poika vaatii melko määrätietoisia otteita: Apujen täytyy olla selkeät ja vahvat. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Lennoa saisi pohkeilla paukuttaa, raipalla ruoskia ja suusta vetää niin paljon kuin huvittaa, vaan sitä, että ratsastajalla pitää olla tietoa ja taitoa siinä asiassa itselläänkin, mitä tältä herralta pyytää. Kaikenlainen epävarmuus selästä käsiteltäessä saa Lennon ärtyneeksi ja silloin se mielellään jallittaa ratsastajaansa puhtaasti 4-0.
 
VAIKEITA asioita Lennolle ovat olleet lähes kaikki koulujutut. Sen äijämäiselle ronskiudelle ei tunnu sopivan lainkaan koulukiemurat, vaan esteiden hyppääminen on Lennolle SE juttu. Valitettavasti esteitäkään ei voi ihan aina hypätä, joten niitä koulukuvioitakin pitää välillä jaksaa. He:B-tasoa ylemmäksi herran kärsivällisyys ei ole juurikaan riittänyt. Mutta esteillä Lenno pääsee loistamaan: Sen erinomainen laukka (helposti koottava, pidentyvä, nopeentuva, hiljentyvä, rento ja voimakas) on hyvä perusta esteratsastukseen. Lennon taittotekniikka on erinomainen ja se on hyvin varovainen jaloistaan. Hitaasti mutta varmasti olemme estekorkeuksia korottaneet ja hakeneet Lennolle itseluottamusta ja silmää eri korkeuksille. Todella lahjakas hevonen! Ainoa ns. akilleen kantapää Lennolla on muurit: Niitä poika arastelee usein ja siksi se vaatiikin usein hyvin määrätietoista eteenratsastusta ennen muurille tuloa.
 
MINULLE tumma komistukseni tuli suoraan kasvattajalta. Se oli juuri vieroitettu, joten periaatteessa poika oli meille tullessaan 'tabula rasa', tyhjä taulu, jolle minä pääsin sitten omin avuineni maalailemaan vapaasti. Eli saan siten tulevaisuuden ongelmista syyttää vain ja ainostaan itseäni ;).

Jälkeläiset:
 
15.4.2004 Purppuran Kuulento (e. Aurinko)
9.5.2004 Purppuran Kuuraketti (e. Aurinko)